Pääsiäisen jälkiruoka

Kotilieden 5/2018 sivulta löytyi ohje  herkulliseen mämminkorvikkeseen, oli kokeiltava ja otettava tänne talteen helposti löydettäväksi.

Tämä ruokahan ei mikään varsinainen pääsiäisruoka ole, mutta ulkomuotonsa vuoksi sopii hyvin mämmiä kaipaavalle gluteeni-intolerantikolle.

Ohjeesta riittää hyvin neljälle, on tuhtia tavaraa.

1 tölkki ( 400 g ) kookosmaitoa
4 rkl tummaa kaakaojauhetta, sokeroimatonta
1 kypsä avokado
1 ylikypsä banaani
3 taatelia ( kivet poistettuna )
1/4 tl kanelia
1/4 tl vaniljajauhetta
1 appelsiinin raastettu kuori

Kaadetaan kookosmaito blenderiin. Lisätään kaikki muutkin aineet ja  pyöräytetään tasainen massa. Jaetaan tarjoilukulhoihin.

Ohjeessa oli vielä taatelikastikekin, mutta se jäi tekemättä kun ei ollut kauramaitoa kotona.

10 pehmeää kivetöntä taatelia
1 - 2 dl kauramaitoa (gluten free )
3/4 tl suolaa

Sekoitetaan juoksevaksi kastikkeeksi blenderissä.

Vinkki:
Blenderin teriin ja reunoille jäi tahmeaa jälkiruokaa, laitoin kannen kiinni ja iltapäivän marja- smoothie sai näistä jämistä mukavaa maustetta ja kannukin oli senjälkeen helppo puhdistaa.

Vinkki kakkonen, sitä mämmiä varten vatkattua kermaakin voi käyttää tämän jälkiruoan koristamiseen.

Päijät-Hämäläinen perunavelli

 Asikkalassa Tupalan talomuseon perinnepäivillä saimme maistaa Päijät-Hämäläistä perunavelliä.  Kyselin emännältä vähän vinkkejä vellin valmistuksesta kun koskaan aikasemmin en ollut velliä maistanut.
 

Perinnevelliä tarjoillut emäntä kertoi, että hänen karjalainen sukulaisensa on tarjonnut hämäläisen perunavellin lisukkeena silputtua suolasientä ja sipulia. Tähän annokseen lisäsin vielä väriä tuomaan ruohosipulia ja katajanmarjoja. Sienet ovat haaparouskua ja leppärouskua. Arvelisin, että näitä "mausteita" on Suomessa käytetty jo pitkään.

Perinteisesti perunavellin lisukkeena on tarjottu leipäkuutioita. Keliaakikot pilkkovat sekaan gluteenitonta leipää. Tuo oksa on venäjänrakunaa (monivuotinen yrtti).

Vellilautanen neljälle:

7 jauhoista perunaa
7 dl kiehuvaa vettä
 suolaa
1 dl kuohukermaa
3 rkl voita
2 dl leipäkuutioita tai maun mukaan sipuli- ja suolasienisilppua

Nuo ainekset ovat vähän keittokohtaisia eli mutu tuntumalla. Suolaa vähemmän jos sienet ovat suolaisia,  kermaa ja voita omantunnon mukaan. Aina kun minä kokkailen niin kerman ja voin suhteen omatunto on hyvin joustava.

Vettä pitäisi kattilassa olla niin paljon, että perunat peittyvät. Kuoritut perunat lisätään kiehuvaan veteen ja keitetään vähän ylikypsiksi, muusataan varoen, liisteri ei ole mukavaa lusikoitavaa.
Lisätään voi ja kerma, minulla keitinvesi kuivui kokoon, lisäsin kiehuvaa vettä. Veden avulla vellin vahvuutta on helppo säädellä, jos tulee yllätysvieras tupaan, niin lisätään vettä 😊 pataan.

Mansikka-ajan jälkiruoka

Suorareunaiseen tarjoilukulhoon:

2dl vispikermaa + 1 dl koristeluun
250 g mascarpone tuorejuustoa
250 g maitorahkaa ( käytin maustamatonta )
1 dl sitruunamarmeladia
5 liivatelehteä
1 l mansikoita
gluteenittomia keksejä tai keksin muruja
2 rkl kiehuvaa vettä

1. Valmistellaan tarjoilukulho valmiiksi. Valitaan muutama iso mansikka ja leikataan ne viipaleiksi. Asetellaan kulhon pohjalle reunoille  pystyyn, täytetään pohjan keskiosa kekseillä. Keksit voisi ehkä jättää poiskin, mutta ne keräävät mukavasti marjoista ja rahkasta irtoavan nesteen ruoan hyytymisen aikana.

2. Laitetaan liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.

3. Vatkataan vispikerma vaahdoksi.

4. Notkistetaan isossa kulhossa mascarpone, rahka ja marmeladi tasaiseksi massaksi.

5. Nostellaan varovaisesti kermavaahto juustomassaan ( 4 ).

6. Puristellaan liika vesi pois liivakoista ja sulatetaan ne n. 2 rkl:ssa kiehuvaa vettä. Odotetaan pieni hetki jäähtymistä ja lurutetaan seos varovaisesti ruokaan.

7. Kaadetaan seos tarjoilukulhoon keksien päälle ja varotaan mansikkasiivujen kaatumista. Viedään tarjoilukulho kylmään hyytymään muutamaksi tunniksi ( tein edellisenä iltana ).

8. Nyt alkaa se hauskin vaihe, mahdollisemman lähellä tarjoiluhetkeä. Hyytelön pinnalle viipaloidaan runsaasti mansikoita ja pursotetaan kermavaahtoruusukkeita reunoille.

Vinkki. Tässä saattaisi riittää myös neljä liivatelehteä, jos haluaisi pehmeämmän lopputuloksen. Marmelaadin koostumus myös vaikuttaa asiaan. Jos on oikein makean ystävä niin kermavaahtokoristeluun voisi lisätä ennen vatkaamista 1-2 rkl tomusokeria.

Vadelmaleivokset

Pohjana on tavallinen kääretorttu. Kiireinen emäntä voisi tortun ostaa kaupastakin, gluteenittomia ei ehkä jokaisesta kaupasta löydy. Paistetaanpa sitten itse.

4	kananmunaa (isoa)
1 dl	sokeria
2 dl	perunajauhoja
1,5 tl	leivinjauhetta
	Vadelmahilloa väliin.

 Vatkataan huoneenlämpöiset munat ja sokeri vaahdoksi, jääkaappikylmät munat eivät vaahtoudu htä nopeasti. Siivilöi vaahtoon keskenään sekoitetut perunajauhot ja leivinjauhe. Levitä seos leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paistetaan 225 asteessa noin 8-10 min. Vähän jäähtyneelle torttupohjalle levitetään vadelmahillo.

Leikataan viipaleita ja koristellaan marjoilla. Halutessaan marjat voi vielä viimeistellä hyytelösokerikiilteellä.

Uuniomenat

Tänä keväänä pihlajissa oli runsaasti kukkia, se mahdollisti runsaan omenasadon säilymisen puhtaana toukista. Omenasta on nyt tehty hilloa ja kuivattu ohuina lohkoina, piirakkaa on paistettu monta kertaa, vielä on vuorossa tuoremehuasemalla käynti.

Tässä vanha hyvä omenajälkiruoka, 12 annosta.

12 isoa omenaa
2 rkl kookosöljyä
2 dl fariinisokeria tai ruokosokeria
2 rkl jauhettua kanelia

Poistetaan omenien siemenkota perunankuorimaveitsellä tai omenaporalla. Voidellaan vuoka kookosöljyllä. Asetellaan omenat reikäpuoli ylöspäin ja täytetään aukko fariinisokerilla ja kanelilla. Tähän sopisi myös siirappi tai tavallinen hienosokeri, jos fariinia tai ruokosokeria ei ole saatavilla. Määrät ovat suuntaa antavia, jokainen tekee oman makunsa mukaan.

Paistetaan uunissa 200 asteessa n. 30 - 40 minuuttia. Omenalaatu ratkaisee kypsymisen. Meillä oli isoja antonovkia, kypsymiseen meni melkein tunti. Kokeile tikulla.

Koko keittiö tuoksuu ihanasti omenalle ja kanelille.

Kuumat uuniomenat maistuvat taivaallisilta vaniljajäätelön kanssa. Jäähtyneitä herkkuja on nautiskeltu vaniljakastikkeen kanssa. Herkullinen soosi tulee myös uunipannulle valuneesta omenamehusta ja kookosöljystä, silloin ei muuta kastiketta tarvita.

Onni on omena. ♥

Pihlajanlehtijuoma

 Päätin kokeilla Hortoilu.fi sivuilla julkaistua pihlajanlehtijuomaa, näytti niin kiinnostavalta.  Juomasta tuli niin hyvää, että haluan reseptin säilyvän helposti löydettynä. Täällähän se on nyt tallella.

Keräsin omalta tontilta pihlajanlehtiä n. kaksi litraa. Puiden lehtiä saa keräillä metsistä vain maanomistajan luvalla.

 

2 l pihlajanlehtiä
2 l vettä
2 tl sitruunahappoa  (Hortoilijat käyttivät viinihappoa )
1 dl sokeria  (vesitilkkaan sulatettuna )

Huuhtelin lehdet hyvin, kirvat ja siitepölyt lähtivät. Lehtiruotia ei tarvitse poistaa.

Puhtaiden lehtien päälle kaadoin kiehuvan veden, johon oli sekoitettu sitruunahappo. Seuraavana aamuna siivilöin lehdet pois ja lisäsin juomaan veteen liuenneen sokerin. Karvasmantelin makuinen keitos on säilytettävä jääkaapissa. Kokeilen miten pieni pullo säilyy  pakastimessa.

Juoma on melko vahvaa, laimennetaan lasikannuun oman mieltymyksen mukaan.

Valutin juoman ensin ison siivilän läpi, uudestaan tihelllä seulalla, silloin kaikki mahdolliset roskavat  poistuvat.

Pakastimesta löytyi vielä  pussillinen vanhoja pihlajanmarjoja, pakkanen on vienyt niistä pahimman kirpeyden pois.

Vielä voi kuitenkin todeta, että " happamia ovat, sanoi kettu pihlajanmarjoista".

Kikhernesalaatti

Helteisen päivän lemppariruokaa.

Jonain päivänä nettissä surffaillessani näin tämän tapaisen salaatin, näytti herkulta. Ainesosiin ei tarvita mitään selkeitä mittoja. Otetaan mitä kylmäkaapista löytyy.  Tämä salaatti on kahdelle hengelle.

1 dl keitettyjä kikherneitä
1 avokado
2 retiisiä
1 tomaatti
pala tuoretta kurkkua
1 pivollinen  (noin 1 dl ) erilaisia pähkinöitä
100 g fetajuustoa
1/2 sitruunan mehu
lehtisalaattia
ruohosipulia
tuoretta rakuunaa
viininlehtisalaattia

Sekoitetaan kaikki ainekset varovaisesti kulhossa, viimeiseksi jätin avokadon ja sitruunanmehun. Sitruunamehu pitää avokadon kauniin värisenä.

Kikherneitä keittelen aina isossa kattilassa suuren annoksen ja laitan  pakastimeen yhden tai kahden desin pakkauksina. Helppo käyttää myöhemmin erilaisiin kokkauksiin.

Suolaa ei tarvita, feta hoitaa sen puutteen. Keväiset villivihannekset sopisivat tähän salaattiin hyvin. En nyt malttanut lähteä keräilyhommiin ja punasipulikin unohtui tästä salaatista.